Sanotaan, että kaikki hypnoosi on itsehypnoosia. Tällä viitataan siihen, että lopulta se olet sinä itse, joka saatat itsesi hypnoottiseen tilaan. Tätä voisi vielä jatkaa, että ainakin osittain myös itse hypnotisoimme itseämme ja myös annamme muiden hypnotisoida itseämme. Kaikki kohtaamamme on tarkoituksetonta tai tarkoituksellista ohjelmointia, joka vaikuttaa todellisuuteemme, uskomuksiimme sekä mielentilaamme.
Alitajuntamme tulkitsemana kaiken kohtaamamme pohjalta meissä herää erilaisia tunteita, esim. sydämen rauhan tila, meissä herää erilaisia odotuksia tai toiveita jne. Mieleemme painuvat muistot ja ohjelmoinnit sekä niiden pohjalta syntyneet uskomukset tai tunteet, voivat olla meille niin haitallisia kuin hyödyllisiäkin.
Mikä mieltämme ohjelmoi ja miten ympäristömme meitä ruokkii, on tärkeä kysymys joka kannattaa esittää itsellensä aika ajoin. Otammeko vastaan tarpeettomasti ohjelmointia, joka synnyttää meissä aiheettomasti tai jopa tarkoituksellisesti tunteita tai uskomuksia, joista voi olla meille myös haittaa?
Saman asian toistaminen yhä uudelleen
Mitä useammin jokin asia meille toistetaan, sitä varmemmin alamme ajatella niin, riippumatta siitä onko toistettava asia totta tai ei. Eniten kuluttamamme mediat, tv- ja radiouutiset, erilaiset lehdet ja internet vaikuttavat paljon näkemyksiimme ympäröivästä maailmasta. Todellisuudessamme pintaan nousevat asiat joita toisetaan eniten, riippumatta siitä ovatko ne meille oikeasti meille olennaisia.
Voi olla myös syytä pohtia kysymyksiä, mitä on markkinointi ja mihin sillä pyritään tai mitä uutisissa meille kerrotaan, onko se kaikki tarpeellista kuulla tai nähdä ja onko esim. kaikki lehdistä lukemamme sellaista tietoa, joka vie meitä parempaan suuntaan? Voi olla syytä kurkistaa kulissien taakse ja selvittää kenen intressejä eteesi työnnettävä tiedon ja kokemuksien tulva palvelee.
Mikä ihmeen kupla?
Palatkaamme otsikossa esitettyyn kysymykseen: Elämmekö kuplassa? Onko kaikki totta, mitä olemme saaneet kuulla ja lukea? Totesimme jo kantavamme mukanamme haitallisia uskomuksia ja tunteita. Lukuisien muistojemme, kokemustemme ja vastaanottamamme ohjelmoinnin pohjalta tulkitsemme edelleen uusia kokemuksia ja uutta tietoa, jota päivittäin kohtaamme. Aiemmat kokemuksesi vaikuttavat siihen, mitä niistä ajattelet ja millaisia tunteita alitajuntasi niistä nostaa esiin.
Mikä tämä kupla siis on? Onko kupla jossa elämme, kohtaamamme kokemukset ja todellisuus sellaisenaan, vai muodostammeko kuplamme itse, tulkitsemalla kohtaamiamme asioita kukin omalla tavallamme? Tarkoitan nyt siis sitä, että toinen voi pitää kohtaamaansa asiaa hölynpölynä, toiselle se taas on vahvasti todellisuutta, kun kolmas ei oikein osaa ottaa asiaan kantaa. Toisen todellisuus voi olla toiselle siis silkkaa utopiaa, fantasiaa tai täydellistä harhaa. Jokainen elää siis omassa kuplassaan.
Esimerkkinä noin 40 % suomalaisista uskoo kuoleman jälkeiseen elämään. Tämän uskomuksen pohjalta tapahtuma, jossa leski kokee edesmenneen puolisonsa vierailevan luonaan toisinaan, voi olla hänelle vahvasti totta, kun taas perheen toinen jäsen voi ajatella lesken menneen täysin sekaisin ja pahimmassa tapauksessa tilaa ambulanssin kuunnellessaan lesken kertomusta. Molemmat elävät siis omassa kuplassaan.
Voinko itse vaikuttaa siihen, miten käsitän todellisuuden
Artikkelin alussa esitettiin väite, että itse hypnotisoimme itseämme. Ajatellaanpa hypoteettinen tilanne, jossa olet jostain sinulle tärkeästä asiasta, ihan sama mistä, hyvin tiukasta jotain mieltä. Asia on sellainen, että et voi olla aivan varma miten asia on, mutta uskot kuitenkin syystä tai toisesta niin. Kysymyksessä on siis uskomus. Jos haluat pitää kiinni tästä käsityksestä syystä tai toisesta, voit aivan luontaisesti toimia niin, että etsit ja poimit tietoa, jonka kyseenalaistamatta uskot ja joka vain tukee ja vahvistaa jo sinulla olevaa näkemystäsi.
Aivan ymmärrettävistä syistä hankkiudut seuraan, jossa asiasta ollaan samaa mieltä tai aistisi poimivat ympäröivästä informaatiotulvasta näkemystäsi tukevia asioita. Näin uskomuksesi vahvistuu, vaikka et edelleenkään voi olla täysin varma siitä, onko asia totta vai ei, uskot siihen yhä vahvemmin poimiessasi ympäriltäsi näkemystäsi tukevia vahvistuksia. Kaikki tämä tapahtuu suurimmilta osin ja yleensä, ei tietoisen mielen tasolla.
Miksi jääräpäisesti pitäisin kiinni käsityksestäni?
Syynä haluumme pitää tiukasti kiinni käsityksestämme, voivat vaikuttaa meihin aiemmin vaikuttaneet ohjelmoinnit, joiden pohjalta haluamme säilyttää esim. alitajuntamme mielestä meille turvallisen ja hyvän käsityksemme aiheesta.
Taustalla voi olla pelkoa ja ahdistusta, voimme kokea olomme uhatuksi, mikäli annamme mielellemme luvan kyseenalaistaa aiemman näkemyksemme.
Syynä voi olla myös ylpeys tai oma kunnia ja voipa kohdattu tieto kuulostaa jopa niin inhottavalta tai vastenmieliseltä, että emme yksinkertaisesti ole valmiita asiaa kohtaamaan. Kysymyksessä voi siis olla ja usein onkin, erittäin terve reagointi ja tulkinta tilanteeseen, jonka tehtävänä on suojella meitä lisäharmilta ja vaikeuksilta.
Joissakin asioissa mielipide voi olla etukäteen niin tiukasti sementoitu, että juuri mikään ei saa mieltä kääntymään. Näkemystä haastavista keskusteluistakin haetaan vain argumentteja oman näkemyksen vahvistamiseen ja voidaan olla kovastikin hyökkääviä vastakkaisia mielipiteitä kohtaan.
Olemmeko valmiita kyseenalaistamaan totuutemme?
Ollessamme halukkaita ja valmiita kyseenalaistamaan aiemmat näkemyksemme ja tarkastelemaan mitä tahansa kohtaamiamme asioita avoimesti mutta kriittisesti, voimme usein huomata kohtaamamme tilanteen tai tiedon takana olevat intressit ja halun vaikuttaa meihin tavalla tai toisella, useimmiten tunteisiin vetoavalla tavalla.
Ei kannata syyttää mediaa, ystäviä tai muita mielipidevaikuttajia siitä, että he vaikuttavat mielipiteisiisi. Enimmäkseen sinä itse ”hypnotisoit” itseäsi, joskus tarkemmin edes ajattelematta asiaa. Haluatko vahvistaa omia uskomuksiasi riippumatta siitä onko uskomus totta vai ei, vai oletko valmis kyseenalaistamaan omia uskomuksiasi?
Ovatko keskustelut ystäviesi kanssa harhan vahvistusta vai tervettä mielipiteiden arviointia?
Ollessasi aidosti valmis poisoppimaan asioita ja kuulemaan uusia näkemyksiä uuden oppimiseksi, on olennaista tuoda esiin halukkuutensa kuulla muiden mielipiteitä ja ottaa vastaan kriittistäkin palautetta omista näkemyksistä ja tarkastella uusia asioita ja vaihtoehtoisakin näkemyksiä avoimin mielin.
On tärkeää huomata, että usein ja vieläpä yleensä, myöskään ystävämme eivät halua tai uskalla kertoa olevansa eri mieltä asioista kanssamme. Voi käydä jopa niin, että ystäväsi, joka on täysin eri mieltä kanssasi asiasta josta keskustelet hänen kanssaan, myötäilee näkemystäsi ja lopulta vain vahvistaa omaa näkemystäsi asiasta.
Haluammeko kuulla ystävältämme tarinoita, jotka tukevat omaa näkemystämme vai olemmeko valmiita ja halukkaita oppimaan ja kehittymään?
Luottamus elämään on tärkeää, vaikka kaikkea ei tiedä
On täysin ok, ettei tiedä kaikkea ja jättää asioita avoimeksi. Tilanne voi toki muodostua hämmentäväksikin, jos on paljon asioita elämässä, joista ei oikeasti koe tietävänsä tai ymmärtävänsä miten asiat ovat. Luottamus tulevaan ja tunne siitä että kaikki on hyvin, auttaa hyväksymään sen, että kaikkea ei vain voi tai tarvitse tietää ja ymmärtää.
Haluatko haastaa itsesi?
Miten tämä kaikki liittyy kvanttihypnoosiin? Ei suoranaisesti mitenkään, koska kvanttihypnoosin kantava idea on se, että asiakkaalle ei esitetä minkäänlaisia suggestioita, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan asiakkaan uskomuksiin tai tapaan käsitellä hänen kohtaamiaan asioita. Kvanttihypnoosi on kuitenkin oiva tapa haastaa itseään.
Korkein tietoisuutesi kyllä tietää mihin olet valmis, eikä tarjoile koskaan sinulle liian suurta kakkua. Uutta näkökulmaa ja asioita tuodaan aina sellaisina erinä, jotka mielen on mahdollista paloitella ja pureskella.
Varaa nyt oma aikasi kvanttihypnoosi-istuntoon ja haasta itsesi tarjoilemalla mielellesi uutta näkökulmaan ja pureskeltavaa.